Hoitajan tekemä päivis, jutut 3/04-6/04.
Suvin kisaukset Doran kanssa löytyy täältä.
20.2.04 Lähdin tallille heti kun olin herännyt ja syönyt aamupalan, eli joskun 11 aikaan. Olin tullut vasta myöhään eilen illalla kotiin "lomaltani", sen takia nukuin myöhään (kun oli niin raskas loma (X )
Ajattelin mennä hiihtäen, koska ilma oli mitä parhain ja muutenkin olin sillä päällä. Hiihdin ojissa, koska tienpäällä en viitsinyt pilata suksiani. Kun olin vähän aikaa hiihtänyt vastaan tuli kaverini Miina, joka oli myös suksilla. Juttelimme hetken ja Miina lupasi lähteä kanssani tallille.
Tallilla ensiksi laitoimme suksemme tallirakennuksen seinustalle ja sitten lähdimme katsomaan olisiko Dora tarhassa. Ja kyllähän se oli. Se toivotti minut ja Miinan tervetulleeksi hirnunta konsertilla ja me nauroimme kun se ravaili lennokkain askelin ja häntä korkealla aidan viertä pitkin. Se oli niin ihana näköinen. Ajattelin, että olisi ehkä parempi siivota ensin karsina ja sitten vasta hakea Dora harjattavaksi, joten vähän aikaa rapsuteltuamme hoitsuani, lähdimme talliin. Matkalla sain idean, että kun meitä oli kaksi, voisimme tehdä oikein suursiivouksen. Minä olin aivan innoissani, mutta Miina, jolla oli omia hevosia ja sai lähes joka päivä putsailla varusteita ja karsinoita hiki räiskyen, vähän empi, mutta kyllä hän sitten lopulta sanoi että kyllä se sopii. Noh, tuumasta toimeen.
Ensiksi otimme haasteeksemma karsinan perusteellisen siivoamisen. Minä lupasin siivota lattiaa ja seiniä sillä aikaa, kun Miina putsaisi ruoka- ja juomaastioita. Karsinan siivous meni ihan hyvin, mutta kun olin tyhjentämässä lantakuormaa, lensin TAAS nokalleni likaisiin puruihin. En voinut muutakuin nauraa. Miina tuli hetken päästä katsomaan, kun lantalasta kuului kauhea kikatus. Hän nosti minut tolpilleni ja varoitti kuolemasta.. Lopulta onnistui lopettamaan hekotukseni ja hakemaan ämpärillä vettä Doran karsinan seinien putsaukseen. Kaikki hämähäkinseitit ja pelottavat villakoirat saivat kyytiä. Lopuksi pesin vielä lattiankin parhaani mukaan. Sillä aikaa kun annoin lattian ja seinien kuivua haimme Doran harjat, loimet, satulahuovat, pintelit ym. varusteet ja aloimme pitsata niitä karvoista ja jouhista. Satulan ja suitset ajattelimme puhdistaa vasta myöhemmin. Huomasin, että osa harjoista oli niin likaisia, että ne täytyi oikein pestä ja pesinkin niitä. Ja ajattelin ostaa myös itse uusia, parin kuluneimman tilalle. Kun varusteet olivat putsattu ja laitettu järjestykseen, karsinan lattia oli jo kuivunut. Vein sinne puhdasta purua ja levitin sitä vähän. Sitten lähdimme hakemaan Doraa.
Dora kuuli askeleemme ja äänemme kaukaa ja se odotti meitä portilla. Otimme sen kiinni ja lähdimme taluttamaan talliin. Matkalla Dora jostain syystä taas esitti diivaa, nosteli jalkojaan korkealle, kaarsi kaulaansa kauniisti ja nosti häntäänsä ylös. Se oli tosi kaunis. Kyún avasin tallin oven ja astuimme sisään, Dora lopetti "esittämisen". Varman se ajatteli, ettei kotonaan tarvitse. Talutimme sen sen omaan karsinaan. Yksi tallityttö tuli sanomaan, että nyt olisi heppojen ruoka-aika ja me voitaisiin ruokkia Dora, jos haluaisimme. Kyllä tietenkin halusimme. Hain heinää ja mittasin rehut oikein. Sitten jätimme Doran syömään rauhassa ja ajattelimme, että nyt olisi oikea aika putsata satula ja suitset. Minä halusin ottaa suitset ja Miina suosiolla satulan. Saimme ne lähes samaan aikaan valmiiksi. Ajattelin, että olisi parasta antaa Doran vielä pitää ruokalepoaan, joten lakasin tallikäytävän ja söimme eväitä Miinan kanssa. Kun kaikki oli valmista ja Dora pitänyt leponsa, haimme harjat ja aloimme putsata sitä liasta. Harjasimme molemmat toisenpuolen, minä vasemman ja Miina oikean. Selvitimme harjan ja hännän, ja putsasimme kaviot hyvin. Yhdessä kaviossa oli kivi, jotenkin kiinni säteessä, mutta saimme sen pois. Kun ulkona, jolloin olimme satuloineet ja suitsineet sen, talutimme Doraa, se ei näyttänyt ontuvan.
Päätimme mennä kentälle. Siellä oli kuitenkin ratsastettu ja toisesta päädystä kavion kuvat olivat jäätyneet liukkaiksi, ajattelin, että ehkä olisi parempi ratsastaa vaikkapa maastossa mieluummim. Maneesiin emme jaksaneet mennä, näin hienolla ilmalla. Mietimme, että miten voisimme mennä metsässä niin, ettei toisen tarvitsisi jousta lumihangessa, että pysyisi mukana. Lopulta päädyimme hiihtoratsastukseen. Kun emme tienneet miten Dora reagoisi hiihtäjään yleensä, tai joka tulisi perässä, ajattelimme totuttaa sitä pihassa. Miina laittoi sukset jalkaan ja alkoi hiihtää edes takaisin, mutta rauhallisesti tallipihalla. Dora aluksi katsoi vähän hämmästyneenä, että mikä tuo on, mutta ei tehnyt siitä suurta numeroa ja lopulta käveli ihan rentoutuneena Miina takanaan. Sitten teimme jonkinlaisen virityksen, millä Dora vetäisi hiihtäjää. Aluksi teimme "vetämisen" ilman suksia, niin että Miina vain käveli perässä. Hetken kuluttua hän laittoin sukset jalkaan. Kaikki meni niin hyvin, että pian kävelimme jo metsäpolulla.
Ravataanko? Kysyin Miinalta. Hän nyökkäsi. Nostin rauhallisen ja rytmikkään ravin. Miina oli harrastanut tätä ennenkin, joten pysyi hyvin mukana. Onneksi polulla ei ollut hiekkaa, mutta eipä sitä olisi tarvittukkaan, nimittäin liukasta ei ollut. Vähän ajan kuluttua me laukkasimmekin jo. Miina kaatui ja minä pysäytin Doran. Miina nauroi naama lumessa kuin viimeistä päivää. Nyt minä varoitin vuorostaan häntä kuolemasta. Kun hän tokeni, minä laskeuduin satulasta ja annoin ohjat hänelle. Me vaihdoimme kenkiä ja minä hyppäsin suksien päälle. Me menimme myös ensin käyntiä, sitten ravia ja pikkupätkä laukkaa. Sitten otimme vetoköysivirityksemme pois ja minä hiihdin loppumatkan tallille kun Miina ratsasti loppukäynnit. Dora näytti nauttiban ainakin jonkinverran hiihtoratsastuksesta. Veimme Doran talliin ja riisuimme siltä varusteet ja laitoimme vielä loimen sen päälle. Sitten annoimme sille palkkioksi hevosnamuja ja porkkanan. Juttelimme sille jonkin aikaa, kunnes se oli kuivunut hiestä. Lähdimme taluttamaan sitä maneesiin.
Maneesisse leikimme niitä leikkejä, mitä minä ja Dora olemme aikaisemminkin leikkineet. Teimme temppuradan ja otimme aikaa, leikimme hippaa ja oma keksimäämme hyppyleikkiä. Meillä oli hauskaa. Lähtiessämme maneesista huomasin jo kuinka paljon kello on, ja jouduin kiireesti viemään Doran talliin. Laitoin sille vielä loimen varmuudenvuoksi päälle, vaikka se ei ollut hikinen. Annoin sille lähtähalin ja pusun ja sitten kiireen vilkkaa lähdimme Miinan kanssa hiihtämään kotiopäin. Ehkä juuri ja juuri ehtisin kotiin ennekuin vieraamme saapuisivat.
-Suvi ja Dora-
7.2. Tulin tallille noin kello 12. Dora näytti olevan tarhassa. Hain sen mukaani ja vein talliin. Karsina oli siivottava, joten jätin Doran käytävälle. Minun piti tyhjentää koko karsina puruista, niin likaisia purut olivat. Sitten tietysti täytyi kärrätä karsina täyteen puruja. No, siitä selvittiin alle puolessa tunnissa. Kädet olivat kuitenkin jo puutuneet, joten pidin pienen lepotauon kun olin laittamut Doran sen omaan puhtoiseen karsinaan ( =.
Harjasin Doran hyvin, niin hyvin kun ehdin puolessa tunnissa. Minulla oli nimittäin kiire puoli kolmeksi kaverini synttäreille. Kun Dora oli valmis ratsastuskseen, lähin maneesiin.
Alkuverryttelyjen jälkeen harjoittelin siirtymisiä. Äkkiä taas huomasinkin, että aika oli rientänyt niin nopeaa. Kun olin loppukäynnit suorittanut, lähdimme vauhdilla talliin.
Riisuin ratsultani varusteet ja harjasin sitä vähän, kun se ei ollut niin hikinen. Sitten laitoin loimen sen niskaan, ja pahoittelin kauheasti, että tämä visiitti oli niin lyhyt ja kaikki täytyi tehdä kiireellä. Minua itseänikin se harmitti /= Annoin Doralle porkkanan, pusun ja halin, ja sitten kovalla vauhdilla lähdin kotia kohti vaihtamaan puhtaampia vaattteita.
4.2.04 Tulin tallille heti koulun jälkeen. Menin heti talliin ja siivosin Doran karsinan, joka oli *huh huh* likainen. Sen siivoasmisessa meni jonkun aikaa. Lantakärryjä puhdistaessani, lensin nenälleni lantaan. Voin sanoa, että ei maistu hyvälle (=, mutta jos haluatte itse kokeilla niin siitä vaan.. No, onneksi en sotkenut itseäni pahemmin. Ehkä vähän haiskahdin sen jälkeen, mutta ei se mitään. Kun toin puhtaita puruja karsinaan, mietin pitäisikö minun keikahtaa siihenkin, niin että tuoksuisin joltakin muulta kuin lannalta. Dora hörisi kun näki minut. Hyppäsin sen kaulaan, kun se tuli kosketus etäisyydelle. Se vähän säikähti kun joku hyppää kaulaan kuin hullu apina. No, sydänkohtausta se ei (kai....) saanut, ja tulevaisuudessa lupasin, että varoitan sitä. Lähdin taluttamaan sitä talliin. Matkalla oli tien ja polkujen sivuissa lumikinoksia, jotka on tullut auraamisesta. Me yhdessä ravattiin ja hypättiin niiden yli. Dora pärskähteli.
Tallissa kuivasin Doraa pyyhkeellä, koska se oli märkä (tietty). Mä päätin odottaa vähän aikaa että sen turkki kuivuis niin hyvin, että voisin alkaa harjata sitä. Päätin sillä aikaa putsata Doran harjat ja vähän muitakin varusteita mitä ehdin. Loppujen lopuksi löysin itseni kuitenkin istumasta Doran karsinasta, juttelemassa sille ja hellimästä sitä. No, Dora kuivui nopeasti, tai siltä se ainakin tuntui. Harjasin Doran molemmat puolet hyvin, selvitin hännän ja harjan ja putsasin kaviot. Harjauksen jälkeen hain suitset ja laitoin ne Doralle. Satula oli niin pölyinen, että puhdistin sen harjalla. Sitten kun sen olin tehnyt "heitin" sen selkään ja läksin ulos.
Ratsastin kentällä ulkona. Ei ollut kovin kylmä, joten ei varpaat eikä sormetkaan jäätynyt, onneksi. Kenttään oli kiva "piirrellä" kuvioita, kun kukaan ei ollut vielä ratsastanut lumihangessa. Ravailin ja laukkailin, tein kaikkea helppoa ja hauskaa. Kun olin n. tunnin ratsastanut vein Doran sisälle.
Hoidin Doran ratsastuksen jälkeen kuntoon, laitoin loimen ym. Päätin vielä myöhemmin mennä taluttamaan sitä, mutta sitä ennen puhdistaisin Doran varusteet. Niin teinkin, eikä siinä mennytkään kauheasti aikaa. Otin sitten Doralta loimen pois ja kiinnitin riimunnarun sen riimuun ja lähdin ulos. Olin kuitenkin arvioinut ajankulun väärin, ja ulkona olikin jo lähes pilkkopimeää. No, eihän mitään pikku takaiskusta vaan menin maneesiin. Siellä oli yksi ratsukko, joten en viitsinyt päästää Doraa vapaaksi, talutin vain sitä narun päässä. Hetken kuluttua hevonen ja ratsastaja lähtivät pois ja sitten päästin Doran vapaaksi. Leikimme ja teimme kaikkea kivaa, kunnes meitä molempia alkoi väsyttää (siltä ainakin vaikutti). Laahustimme sitten talliin, jossa laitoin jälleen Doralle loimen päälle ja juttelin taas kerran sen kanssa vaikka kuinka kauan. Lopulta oli aika lähteä kotiin.
Tv: Suvi&Dora
Ei tässä oikein muuta osaa sanoa, kun että hoidat hyvin. :) Aina kaikkea uutta hauskaa ja juttuja on mukava lukea.
20.1.04 S
aavuin tallille noin kello 3, siis tietenkin päivällä. Ensimmäiseksi suuntasin kohti laitumia, missä Dora näkyi etsiskelevän ruohoa lumen alta, kuten muutkin hepat. Oli kylmä, varmaan 15 astetta pakkasta, mutta aurinko paistoi. Katselin niiden puuhia vähän aikaa, ennen kuin huusin Doraa. Oman, tai rakkaan hoitohevosen hörähdys saa kenet tahansa onnelliseksi, kuten minut nyt. Kun se tuli portille halasin ja suukottelin sitä. En ollut neljään päivään käynyt katsomassa sitä, ja minulla oli ollut isompi ikävä kuin osasin odottaa. Melkein itku tuli (=. Kiinnitin riimunnarun kiinni sen riimuun ja lähdin hitaasti kävellen taluttamaan Doraa talliin päin.
Kun tulin talliin, Doran karsinaa juuri siivottiin. Kiinnitin Doran käytävälle ja sanoi ”siivoojalle”, että minä voin jatkaa tästä. Doran karsina oli aika likainen. Lantakikkareet oli ympäri karsinaa siellä täällä. Ajattelin, että onkohan tallissa riehunut tornado, siltä se nimittäin näytti. No, kyllähän minä siitä lopulta selviydyin, ja suhteellisen nopeasti. Laitoin Doran karsinaan ja menin hakemaan harjat. Doran varusteet olivat aika likaiset, joten päätin putsata ne tänään, mutta ensin kuitenkin ratsastaisin ja harjaisin. Harjatessani huomasin, että Doralla oli pieni haava kyljessä. En keksinyt mistä muusta se olisi voinut tulla kun potkusta. No, puhdistin kuitenkin haavan, muuta sille ei oikein voinutkaan tehdä. Kun Dora oli kiiltävän puhdas hain se varusteet ja ”puin” ne sille päälle. Sitten lähdin ulos.
Päätin piiiitkästä aikaa ratsastaa ulkona kentällä. Siellä ei jäljistä päätellen oltu ratsasteltu paljoa, koska kunnollista uraa ei ollut, eikä jälkiäkään paljoa. Uran tekemisessä meni vähän aikaa ja se oli aika syvä. Tein myös muita kentänratoja ”näkyviin”. Niitä pitkin oli sitten helppo köpötellä. Ravasin ja ehdin laukatakin vähän, kunnes minun oli PAKKO lähteä maastoon. Se oli aivan vastustamatonta . Dorakin nautti suuresti mennä hiljaista käyntiä paksujen lumihankien läpi kirkkaassa ja kauniissa auringon paisteessa. Lopulta ajattelin laukata, sekin oli aivan pakollista. Kukapa ei haluaisi laukata kauniissa maastossa, kauniilla säällä, rakastamallaan hevosellaan. Ravasin jonkun matkaa, ennenkin annoin sen nostaa laukan. Dora nimittäin kylläkin meinasi ottaa varaslähdön. Kun lopulta laukkasimme, Doran korvat olivat koko ajan hörössä :-), ja se yritti kiihdyttää vähän väliä vauhtiaan, mutta en antanut sen mennä kovin kovaa. Hetken kuluttua hidastin Doran raviin ja sitten käyntiin ja suuntasimme matkamme kohti tallia. Doran hengitys ehti hyvin tasaantua, ennen kuin saavuimme tallille. Minusta se näytti suorastaan surulliselta kun ovasin tallin oven ja talutin sen karsinaansa.
Karsinassa otin siltä varusteet pois ja loimitin sen. Syötin sille pari namia ja porkkanaa kiitokseksi. Hain läksykirjani ja tein pari tehtävää sen kanssa. Sitten huomasin, että kello oli jo paljon (Minun piti ehtiä kotiin seitsemäksi mummoni synttäreille!, joten jätin Doran huilaamaan boksiinsa ja päätin pika pikaa siivota ja puhdistaa Doran varusteet, tein sen kuitenkin huolellisesti.
Kun kaikki oli valmista, minun täytyi lähteä kotiin….= (
-Suvi&Dora-
6.1.04 TTulin tallille kaverini Karon kanssa. Kello oli jo jotain viisi, ja oli jo aika pimeää, tai melkeimpä tosi pimeää. Karo ei ollut aikaisemmin nähnyt Doraa, ei edes kuvaa siitä, ja minä tietysti kerroin koko automatkan tallille, kuinka ihana Dora on. Karo myöskin ratsastaa ja pitää luonnollisesti sitten hepoista ja hänelläkin on oma hoitsu, Largo. Ilma oli hyvä, oli vain n. 5 astetta pakkasta joten ei kauhean kylmä. Menimme ensin talliin, ja siivosimme Doran karsinan. Se oli tosi likainen. Oikein hikipisaroita kertyi otsalle, kun lantakikkareita heittelin kärryyn. Naureskelimme kamuni kanssa kuinka hyvä palvelu hevosilla on. Olisihan se kätevää asioida siihen paikkaan, missä tulisi hätä, ja äiti siivoaisi sitten jäljet X DD
"Doraaaa! *maiskutus*" huusin kun pääsimme laitumen portille. "Se on ton ensimmäisen hepan takana, ja nyt se tulee." kerroin Karolle. Dora hörähti minulle, ja sitten se huomasi, että minulla oli vieras. Karo ojensi kätensä sille haisteltavaksi. Se nuuhki ja nuuhki. Sitten se pärskähti, kuin olisi sanonut: "Hei, mennään jo!" Ja mehän mentiin, talliin.
Harjasimme Karon kanssa Doraa; minä oikealta, ja Karo vasemmalta puolelta. Sovimme, että hän selvittää harjan, ja minä hännän. Kaverin kanssa aika kului nopeasti (Mutta kyllähän se Dorankin kanssa tietysti), vaikka harjasimme aika kauan. Kiillotimme kaviotkin säihkyviksi (Ehkä vain vähän liioiteltu = ). Harjaamisen jälkeen laitoimme kypärät päähämme, laitoimme Doralle suitset, ja lähdimme maneesiin.
Olisin halunnut ratsastaa maastossa, tai edes kävelyttää, mutta oli jo niin pimeää, että se ei kannattanut. Laitoimme maneesiin valot, ja minä kiipesin ekaksi selkään. Ratsastin alkukäynnit, ja ravasin, laukkasinkin vähän. Sitten annoin Karon kokeilla. Karo aina vähän jännitti ratsastaessaan uusilla hevosilla, ja se näkyi, että Dorakin huomasi sen. Se vähän säpsähteli ja niin kyllä Karokin. KUn he olivat tottuneet toisiinsa, alkoi jo sujua paremmin. Lopulta ajattelimme mennä kaksipäällä. Ja taas: niinhän me mentiin. Doran selkä oli aika liukas, mutta me kyllä pysyimme siellä. Pari kertaa meinattiin lentää, mutta onneksi ei lennetty. Meillä oli hauskaa. KUn olimme ratsastaneet tarpeeksi, päästimme Doran vapaaksi maneesiin, koska muita ratsukkoja ei ollut. Leikimme sen kanssa. Hetken kuluttua kuulimme, että joku oli tulossa ja otimme Doran kiinni. Avasimme oven juuri sopivasti ratsastajalle ja hevoselle.
Tallissa laitoimme Doralle loimen, ja hieroimme sitä. Doralla oli pieni hokinreikä vasemmassa takasessa ja me puhdistimme sen. Syötimme sille pari porkkanaa kiitokseksi ja juttelimme sille. Sitten haimme Doran suitset ja satulan ja pesimme ne. Minä suitset, ja Karo satulan. Sen jälkeen taas putsasimme lähes kaikki muut Doran varusteet. Kun sen olimme tehneet, sanoimme hei Doralle ja halasimme molemmat sitä, sitten lähdimme kotiin juomaan kuuma kaakaota.
31.12.03 KÄvin tänään hoitamassa aika pikaisesti Doraa, sen takia vain pikaisesti, koska lähdemme perheen kanssa kylpylään uudeksivuodeksi. Tein kaikki "perushoidot" ja siivosin karsinan. Ratsastin sillä maastossa vähän epämääräisen ajan, mutta meillä oli kivaa, ja ilmakin oli tosi hyvä. Hyvää uuttavuotta 2004 kaikille!
26.12.03 Kävin taas tänään katsomassa Doraa, vaikka olin tosi väsynyt, kuten edelleen olen. Tallille tultuani ensimmäiseksi harjasin sen ja puhdistin kaviot. Sen jälkeen lähdin taluttamaan sitä maastoon, koska oli vaihteeksi hieno ilma. Ainoa huonopuoli oli, että oli älyttömän liukasta.
Talutuksen jälkeen menin sen kanssa laitumelle ja katselin kun se etsi ruohoa lumen ja jään alta, ja söi heinää. Oltuani sen seurana vähän yli puolituntia, menin talliin sulattelemaan sormiani. Silloin siivosin karsinan ja puhdistin suitset ja satulan ja muut varusteet, kuten loimen, pintelit, ja harjat. Kun kaikki oli valmista, hain Doran sisälle ja tein sen karsinassa läksyt. (Älkää kertoko maikalleni, että Dora auttoi...) Hain Doralle heinää ja namuja, joita sille olin ostanut, ja lopulta lähdin kotiin........ZzZzZzZz.......*kuorsausta*........
Hoidat ihanan useasti ja tunnollisesti, eipä voi muuta sanoa :)
25.12.03. Isäni toi minut autolla tallille, koska oli huono sää. Oli taas tuulista ja pyrytti lunta. Kun tulin tallin pihaan, sanoin moikat isälleni ja juoksin talliin.
Talli oli kauniisti koristeltu. Doran lahja kainalossani kiiruhdin Doran karsinan eteen. Odottelin hirnahdusta, mutta sitä ei kuulunut. Laskin lahjan maahan ja ihmettelin. Mutta sitten kuulin tutun hirnahduksen tallin lähes toisesta päästä. Erään karsinan oven yli näkyi tuttu pää. Se oli siivoamisen ajaksi laitettu tyhjään karsinaan ja luultavasti unohdettu sinne. Hain sen takaisin omaan boxiinsa. Se innokkaasti nuuhki lahjapakettia, joka oli karsinan avonaisen oven edessä, mutta otin sen hyppysiini ja sanoin Doralle, että ei vielä ole lahjojen aika........ Vaan harjauksen. Dora huokasi. Ihan kuin se olisi ymmärtänyt, mitä sanoin. Hain harjat ja aloitin työt. Dora oli likainen, mutta minua se ei haitannut. Kaikki Doran kanssa tekeminen on hauskaa! Ja kivempihan se on harjata likaista kuin puhdasta hevosta! ( = (Ainakin mun mielestä) Letitin sen tumman harjan ja hännän ja lettien päähän laitoin mukaani ottamat punaiset rusetit. Se oli söötti. Olin eilen joululahjaksi saanut digikameran, ja otin sillä kuvia Dorasta. Kun olin megasuper hyvin (joulun kunniaksi) harjannut Doran, siirsin sen käytävälle ja siivosin sen karsinan. Sitten hain satulan ja suitset ja laitoin Doran kuntoon. Sitten lähdimme ulos. Kuten jo kerroin, oli kamala ilma, joten lähdin kulkemaan maneesia kohti.
Maneesissa oli kaksi ratsukkoa, mutta he näyttivät juuri lopettaneensa. Tervehdin heitä ja nousin selkään. Aloitin alkukäynnit miettiessäni, että mitä tekisin. Ajattelin kouluratsastuksen saloja, mutta koulu ei niin innostanut, joten entäs esteet? Joo! Niitä minä rakastan. Vai.... Jos pitäisin huvitunnin? Ok, "Huvitunti".... Rakensin silti pari estettä. Alkukäyntien jälkeen sidoin ohjat kaulalle niin, ettei ne menisi Doran jalkoihin. Dora vähän ihmetteli kun se ei tuntenut suussaan mitään painetta. Ravi kuitenkin sujui hyvin --- ainakin uralla. Kun aloin pohkeilla ja paino- ym. avuilla kääntämään sitä radan poikki, se vähän epäröi kunnes hitaasti kääntyi. Kun toinen seinä lähestyi, minä vähän horjahdin ja se ei ollut varma kumpaan suuntaan kääntyä, joten se meni kuin kaappikello ---- vasemmalle, sitten oikealle, vasemmalle, oikealle, ja sitten.... Mäiskis. Istui maassa jalat suorina. No, eikun selkään vaan takaisin. Vähän aikaa ravattuamme ja tehtyämme voltteja ym. se alkoi sujua. Sitten uskalsin kokeilla laukkaa. Uralle meni taas hyvin, mutta keskiympyrällä.....Mäiskis. Taas oltiin maassa, tällä kertaa mahallaan. Ja taas selkään. Lopulta laukkakin alkoi sujua. Dora tekin pari ilopukkiakin, mutta siinä vaiheessa pysyin jo selässä. Ajattelin hypätä esteen kädet pään päällä. Ensin ravissa. Se meni ihan hyvin, mutta ei kyllä estekään ollut kuin 50 cm. Vähän vain lennähdin kaulalle ( = ....
Lopulta yritin laukassa. Ja mäiskis. Taas maassa. No, viimeinen kerta toden sanoo, niinhän se on? ;-) Se menikin ihan hyvin. Pysäytin Doran, otin satulan pois sen selästä, ja kiipesin paljaaseen selkään. Siinä sitten menin maailman ympärys matkoja ja muita juttuja, loppukäynnit. Doralla on tosi ihanaa ratsastaa. Lopetettuani laitoin satulan taas selkään ja lähdin talliin.
Laitoin Doralle loimen, koska se oli hikinen. Se oli kuitenkin virkeä,onneksi. Seuraavaksi oli nähkääs vuorossa jouluateria. Kaivoin repustani purkin josta otin eri muotoisia leivoksia esiin. Olin leiponut ne jostain hevoslehden ohjeesta. Annoin Doralle porkkanan muotoisen ja itse otin omenan muotoisen. Dora nuuhki leivosta ja jätti sen rauhaan. Vaihdoin, ja omenakakku kelpasi paremmin. Sitten annoin Doralle porkkanaa ja omenaa tuoreana. Ja itsekkin söin. Sitten annoin lahjan. Se ei ollut kovin kummoinen, syy numero 1. ei ollut rahaa. syy 2. En keksinyt mitään . No, uskon kyllä että Dora pitää niistä silti, hevosnamuista meinaten ja pehmeästä harjasta. Ajattelin että nyt oli aika leikkiä. Lähdimme taas maneesiin. Doran hiki oli jo ehtinyt ajan kuluessa kuivua, joten otin loimen pois.
Hippa! Kaikui vähän väliä maneesissa. Ja kyllä kaikui joululaulutkin! Toivottavasti kukaan ei ollut kuuntelemassa salaa.... Leikittyämme hippaa, piilosta, mustaamiestä ja juksukilpailuja, ajattekin että tehtäisiin jouluevankeljumi. "Sä voisit esittää aasia..." sanoin Doralle, mutta ei se tainnut pitää ajatuksesta, koska pärskähti ja pudisteli päätään. Nauroin ja päätimme yhdessä lähteä talliin.
Tallissa istuin sen karsinassa jälleen ja juttelimme. Syötin sille pari namua ja otin kuvia. Niistä tuli aika hyviä, kun Doralla oli aina korvat hörössä ja muutenkin se oli virkeä. Minä taas aloin olla jo väsynyt. Hyvästit venyivät puolen tunnin mittaisiksi, kun minulla oli niin kivaa. No, pakko oli lähteä, mutta kyllä kotiin tultuani jalat olivat hyytelöä ja otin pienet päiväunet, pitkät sellaiset.
HYVÄÄ JOULUA!!!!
T: Suvi ja Dora
Hyvää joulua sinnekkin :) Teet kaikkea kivaa ja hoidat hyvin.
24.12.
Olin vain vähän yli tunnin, koska kotona oli kiireistä, ja äiti ei halunnut mun viettävän jouluaattoa tallilla. En siivonnut karsinaa, istuin, silittelin/rapsuttelin ja juttelin Doran kanssa "koko ajan". Ajattelin huomenna viettää Doran kanssa "kunnolla" joulua, lahjankin toisin. Paitsi, että nimipiparin olin jo Doralle antanut = )
23.12.
Tein "perushoidot" ja ratsastin maastossa. Menin n. 3 km päähän tallista, meidän omistamille maille ja siellä perheen kanssa haettiin joulukuusi. Dora sai tutustua minun perheeseen ja perheeni häneen. Se oli hienoa. Äitinikin uskalsi ratsastaa Doralla vähän. Omat koirani oli mukana ja ne tykkäsivät Dorasta, vaikka taas Dora oliin vähän epäluuloinen. Oli mahtavaa.
17.12.03 Huh huh! Olin leikkinyt Doran kanssa laitumella vaikka kuinka kauan. Nyt oli niin hyvä sää: aurinko paistoi ja taivas oli pilvetön. Makasin lumisessa maassa, kasvot taivasta kohti. Yhtäkkiä "kuvaruutuni" peitti maailman ihanimman hevosen pää, Doran! Se haisteli ja hamusi naamaani. Se kutitti ja tuntui hyvältä. Olin tullut tallille suoraan koulusta, koska olin saanut ympän kokeesta aika huonon numeron ja ajattelin, että äiti ei varmana päästäisi minua tallille jos kuulisi sen. Tämä oli kaikista varmin tapa päästä tallille. Tarpeeksi kauan maattuani nousin ylös ja talutin Doran laitumelta pois.
Tallissa harjasin Doran hyyyyvin ja kun sen ruskes karva kiilsi, otin riimunnarun ja lähdin taluttamaan Doraa takaisin ulos. Nyt oli niin hyvä sää, että oli pakko lähteä maastoon kävelylle!
En tällä kertaa mennyt polkua pitkin. Olin käynyt aikaisemmin tutkimassa maastoa, ja tulin siihen tulokseen, että tänne ei helposti eksy. Aurinko paistoi ihanasti puiden runkoihin ja oli pikkupakkanen. Se tuntui hyvältä. Maasto alkoi edessämme kumpuilla ja ajattelin, että se tekisi hyvää Doran ja minun lihaksille, kivuta mäkeä ylös ja sittten alas. Sitten ylös, alas, ylös,alas. Ei muutakun tuumasta toimeen. Minulla oli paksu talvitakki, joten ei tarvittu montaa mäkeä, kun alkoi otsalle tulla hikeä. Asiaa edesauttoi Dora joka suorastaan rynni mäet alas, eikä se kyllä ylämäissäkään madellut! Mutta oli niin kaunista, että edes se ei saanut hymyäni laantumaan. Pian olin kuitenkin ihan puhki ja Dorankin kaula hieman hikoontui. Päätin sitoa riimunnarun ohjiksi ja kiivetä Doran selkään, onneksi olin ottanut kypärän päähäni. Ison kiven päältä toteutin selkään nousun ja sitten vaan turpa kohti kotia. Aluksi Dora vähän ihmetteli, että mikäs suitsimalli tämä nyt on, mutta kyllä se sitten vähitellen tottui. Kotimatka sujui mukavasti rupatellen ja kauniista maisemista nauttien.
Tallilla heitin Doralle loimen selkään ja jätin sen käytävälle. Sitten hain kottarit ja talikon ja puhdistin sen boksin. Karsinan siivouksen jälkeen laitoim Doran puhtaaseen karsinaan ja hain sille heinää ja annoin pari porkkanaa. Puhdistin Doran vesi- ja ruoka-astian. Laitoin Doran varusteet järjestykseen ja puhdistin riimun ym.. kaikkea pientä puuhaa. Lopulta menin Doran karsinaan reppu mukanani ja aloin tehdä läksyjä. Mutta eihän siitä tullut mitään. Dora tökki turvallaan minut kumoon ja kirjat lensi hampaiden välistä melkein lantaläjään. Ei auttanut kuin laittaa kirjat reppuun ja reppu nurkkaan. Otin Doralta loimen pois ja aloin harjaamaan sitä, koska hiki oli jo kuivunut. Harjailtuani turkin putipuhtaaksi ja syötettyäni kaikki porkkanat Doralle, minua tultiin hakemaan. Annoin lähtiäis halit ja pusut ja sitten hyppäsin autoon.
- Suvi & Dora-
Tätä on mukava lukea. Kivaa kerrontaa ja kaikkea hauskaa muutenkin ;) Ylimääräisiä heinäannoksia voi kyllä välttää. Voit ne antaa sitten ruoka-ajalla, kun muillekin tallikavereille tulee, ja kauramössöt samalla. :>
15.12.03 Olin vielä kotona. " Kamppeet kasaan Suvi, jos aiot mennä sinne tallille! Mä lähden nyt!" äiti huusi. " Joo, joo! Tullaan!" mutisin ja hyppäsin iloisesti sängyltäni. Tällä kertaa otin eväätkin tallille mukaan, ettei tartte Doran porkkanoita syödä. Hyppäsin lämmitettyyn autoon ja matka alkoi. Oli niin liukasta, että täytyi ajaa kolmeakymppiä, ainakin äidin mielesta ( = . Matka tallille kesti huomattavasti kauemmin kun normaalisti. Pompin istuimella kuin kenguru ja äiti huomauttikin siitä, mutta hetken kuluttua jatkoin pomppimista huomaamattani. " Yritä kuule pysyä nahoissasi ja älä hajota sitä penkkiä, auto on muutenkin niin surkea. Jos haluat että kuljetan sut edes 2 kertaa viikossa tallille sun täytyy matkan aikona istua nätisti!" äiti hermostui. "Älä vaahtoo äiti! Joo, joo, olenhan mä kunnolla. " Tais olla huono päivä eräällä. Vihdoin ja viimein saavuimme tallin pihaan. " Tuun hakemaan sut sitten kuuden aikaan. Moikka!" Vilkaisin kelloa, joka näytti puolta yhtätoista ja sanoin moikat. Lunta tuprutti taivaalta hyvää vauhtia, ja tuuli kunnolla. Nostin takin kaulukset pystyyn ja lähdin tallia kohti. Hevoset eivät kyllä tällä säällä onneksi ulkona olleet.
Kun avasin tallin oven, ihana ja lämmin hevosten tuoksu toivotti minut tervetulleeksi. Samaten hirnahdus karsinasta, Doran karsinasta, kun se näki minut. Menin sen luo, halasin ja juttelin sille. Heitin reppuni jonnekin seinän viereen ja kävin kipasemassa harjat. Dora oli tosi likainen, tai pikemminkin puruinen. Se oli kai ulkona saanut lunta niskaansa, joka oli sisällä muuttunut vedeksi ja sitten se oli piehtaroinut. Onneksi se oli kuitenkin suht.koht. kuiva. Otin silti hikiviilalla vähän vesiä pois. Muu harjaus onnistui mukavasti, mutta se häntä...... Se oli niin takkuinen! Teki sitä selvittäessä mieli katkaista koko nuttu pois. Käytin sormia, piikkisukaa, harjakampaa, dandyä, jopa omaa harjaani mutta ei. Lopulta menin satulahuoneeseen ja löysin sieltä jotain harjan selvitysainetta, tai niin siinä kyljessä ainakin luki. Suihkutin sitä häntään, ja sitten se alkoi, ihme ja kumma, selvitä. Kun häntä oli selvitetty, mietin ihmeissäni, että mistä tämmöinen aina oli tehty. Haistoin, mutta se ei haissut miltään. Pullossa ei lukenut mitään. Sitten maistoin. Ja arvatkaapas mitä........ Se oli VETTÄ! Ihmettilin vielä enemmän, mutta kaipa se Doran häntään ja harjaan auttaa..... Tai sitten.... Noh, antaa olla. Lopulta hain varusteet ja laitoin ne Doran päälle. Sitten kohti maneesia.
Ulkona Doraäikkyi tuulta, mutta onneksi ei pahasti. Maneesissa otin rätin kuivasin satulan, johon oli tullut lumihiutaleita. Aloitin ratsastamisen alkukäynneistä, tietysti. Sitten ravasin ja laukkasin. En tehnyt mitään erikoista. Pidin itsellesi ns. hölkyttelytunnin, kuten sellaiseksi minun ratsastuksenopettaja sellaista kutsuu. Tunnin jälkeen lähdimme talliin.
Tallissa otin varusteet pois ja harjasin, Doran koska se ei ollut hikinen. Laitoin kuitenkin loimen. Annoin Doralle vähän heinää ja samassa se tultiinkin ruokkimaan. Annoin sille ruokarauhan ja itsekkin menin syömään eväitäni. Doran sulatellessa ruokaansa, puhdistin, en niin perusteellisesti, mutta kuitenkin, Doran satulan kurasta. Satulahuovankin vaihdoin. Kun Dora oli levännyt tarpeeksi, talutin sen käytävälle ja siivosin sen karsinan. Kun olin valmis laitoin Doran takaisin karsinaan ja menin itse sinne myös istumaan ja juttelemaan Doran kanssa. Annoin sille myös porkkananpaloja. Yllätyksekseni huomasin, että kello lähenteli jo kuutta. Annoin halit ja pusut ja sitten läksin ulos. Äiti jo odottelikin pihassa. Ja sitten pösöttelimme kolmeakymppiä takaisin kotiin. -Suvi ja Dora-
6.12.03
Kävelin reipasta vauhtia tallia, kohti. Olin ollut kaverini luona yötä, ja hän asui lähellä tallia, joten päätin kävellä. Tämä kamuni ei erityisesti pidä hepoista, joten en edes ajatellut ottaa häntä riesakseni. Tänään oli itsenäisyys päivä, ja vanhempani lähtivät jonnekin juhliin ja veljeni ei välittäisi, joten päätin olla koko päivän tallilla. Minulla ei tosin ollut eväitä, mutta kyllä Dora varmaankin suostuisi antamaan pari porkkanaa.
Saavuin tallille kun kello oli vasta kymmenen. Dora näytti olevan jo laitumella kavereidensa kanssa. Suuntasin matkani suoraan sinne. Kaivoin kassistani pari hevosennamua ja laitumen portilla huusin sitä. Dora nosti korvat pystyyn ja ravasi portille. Se hörähti kovaan ääneen, ja sitten se huomasi namit, hamusi ne kämmeneltäni ja alkoi rouskuttaa. Se näytti niin hassulta, kun sen korvat alkoi lerppua ja se siristi silmiään ja näytti niin nauttivalta, että nauahdin ja pelkäsin melkein sen kaatuvan. Kun se oli syönyt, korvat nousivat taas pystyyn. Silloin avasin portin, menin sisään aitaukseen ja otin Doran kiinni. Lähdin taluttamaan sitä talliin.
Tallissa ´kiinnitin sen käytävälle ja hain sille vähän heinää, koska sen karsina oli siivoamatta. Hain kottarit ja talikon, ja sitten alkoi lapioiminen. Dora rouskutti tyytyväisenä tallikäytävällä. Kun sain karsinan tyhjäksi likasista puruista, kävin tyhjentämässä kottarit lantalaan ja hain puhtaita puruja tilalle. Sitten otin ämpärin, jonka täytin lämpimällä vedellä, ja sienen, joilla pesin Dora-kullan juomakupin ja ruoka-astian. Talutin Doran sen karsinaan ja kävin hakemassa sen harjat, toin itse myös sille uuden harjan. Kun tulin takaisin, oli karsinassa tapahtunut jotain erittäin traagista, joka on minulle tapahtunut ennenkin..... Doran takajalkojen takana oli..... Lantakasa!!! Eipä Dora taaskaan voinut vastustaa kiusausta vaan pyöräytti vasta siivottuun karsinaan kakkakasan. " Voih! " huokasin. Sitten otin Doran riimusta kiinni, käänsin sen sontaläjään päin ja sanoin tyynesti: " Kulta, yksinkertaisesti näin ei saa tehdä. Meinaat tehdä minun elämän työstäni mitättömän. Tämä oli jo toinen kerta. Näin ei voi jatkua." Dora katsoi minua, kääntyi ympäri syömään heiniänsä ja päästi paukun suoraan minua kohti. Tässä olikin sitten kaikki mitä Dora minusta ajattelee! X ) Nousin ylös hain kumisuan ja aloin harjaamaan Doraa puörivillä liikkeillä. Sen jälkeen harjasin pölyharjalla tomut ja muut roskat pois. Juttelin Doralle koko pitkän harjauksen ajan. Kultani on kivaa juttu seuraa, sillehän voi puhua mitä vaan, eikä se naura noloille jutuille, eikä kerro salaisuuksia.....Toivottavasti...... Harjasin sitä vaikka kuinka kauan ja letitin jopa sen hännän ja harjan. Kun lähdin hakemaan ratsastus- varusteita kello oli jo melkein 12. Satula ja suitset olivat aika epäpuhtaat, joten päätin pestä ne iltapäivällä. Laitoin suitset huolellisesti Doran päähän ja asettelin satulan paikoilleen. Sitten lähdin ulos.
Suuntasin maneesin, koska ulkona tuuli sen verran, että saattaisin vaikka jäätyä satulaan kiinni. Eipähän se minua tietenkään haittaisi, mutta Dora tuskin haluaisi nukkua yöllä ratsastaja ja satula selässään. Maneesissa kiristin satulavyön ja hyppäsin selkään. Aloitin alkukäynneillä, luonnollisesti. Päätin harjoitellä puolituntia mm. siirtymisiä ja jotain kouluratsastusliikkeitä. Sen jälkeen aion viedä kultani maastoon (sittenkin). Ratsastus maneesissa meni hyvin, Dora oli, tai siis ON tosi taitava! Se kyllä kerran säikähti kun puunoksa osui hallin seinään, ja sitten se vähän aikaa säikky sitä nurkkaa, mutta lopulta huomasi, että ei siitä enää olekkaan vaaraa. Vähän yli ½ h. ratsastettuamme lähdimme ulos.
Tuuli oli mielestäni jo vähän heikentynyt. Ohjasin Doran tutulle metsäpolulle. Menimme taas vähän aikaa nauttien pilvettömästä taivaasta ja kirpeästä säästä. Sitten lähdimme raviin. Vähän ajan kuluttua huomasin pitkällä edessämme kaatuneen puun rungon. Päätin hypätä sen yli, joten vaihdoin laukkaan. Dorakin huomasi esteen ja alkoi kiihdyttää vauhtiaan, mutta pidin sen kuitenkin kurissa. Runko lähestyi ja lähestyi. Samalla hetkellä kun se oli hyppäämässä ja minä menemässä kevyeeseen istuntaan, Dora säikähti kettua joka juoksi puun toisella puolella polun yli, ja kieltäytyi. Minä lensin kauniissa kaaressa Doran kaulan yli ja tömähdin maahan. Hetken aikaan olin aivan paikoillani ja tunnustelin, oliko luita poikki. Ei! Huomasin myös, että olin selvinnyt vain säikähdyksellä. Sitä edesauttoi varmaankin suhtkoht pehmeä sammalmätäs, johon lensin. Nousin ylös ja etsin katseellani Doraa. Sä hamusi puunrungon toisella puolella jotakin jäätyneitä heinänkorsia. Juoksin sen luo, tarkistin sen jalat ja kiipesin varovasti selkään. Päätin kuitenkin vielä yrittää hypätä puun yli. Kävelin kuitenkin sen ohitse toiselta puolelta toiselle, että se huomaisi, ettei kettua ollutkaan enää. Vähän matkan päässä puusta nostin laukan ja hyppäsimme sen yli. Taputin ja kehui sitä ja sitten otimme käyntiin. Käännyin ympäri ja kävelimme tallille.
Kello oli jo puoli kaksi kun saavuimme hikisinä tallille. Otin talikolla lantakasan Doran karsinasta ja sitten vein Doran karsinaan, otin siltä varusteet pois, ja tarkistin vielä kerran jalat. Sitten taas hain sille loimen ja lämppärit jalkoihin. Annoin sille porkkanaa ja kiittelin sitä vielä ratsastuksesta. Sitten jätin sen rauhassa lepäämään ja menin satulahuoneeseen. Keräsin kaikki tarvitsemani varusteet ja aloin pestä Doran varusteita huolellisesti. Kun sen olin tehnyt, vaihoin Doran satulaan satulahuovan. Edellisen laitoin "pyykkiin". Puhdistin sen kaikki harjat ja lakaisin tallikäytävän. Kun kaiken olin saanut tehtyä kello löi jo neljää. Hurjan nopeasti aika riensi. Dora oli sillä aikaa ruokittu kun olin siivonnut. Menin sen syötyä ja ruokalevon pidettyä, karsinaan ja juttelin sille ja silitin sen tummanruskeaa karvaa. Avasin sen harjassa ja hännässä olleet letin. Nyt vasta huomasin kuinka nälkä minulla oli. Hain pari porkkanaa itselleni, mutta jaoin kuitenkin ne lopulta Doran kanssa. Lopulta kello oli jo melkein kuusi ja minulla ei varsinaisesti ollut mitään tekemistä enää, joten annoin Doralle ison halin ja hankin kyydin itselleni kotiin.
- Suvi ja Dora -
13.11.03 Kävin eilenkin tallilla, mutta en ehtinyt kirjoittaa, mutta tässä nyt tämän päivän hoitokertomus:
Polvin pyörällä tallille, vaikka oli kylmä ja tuulinen sää. Äiti ei pystynyt tuomaan, kun meillä oli vieraita., ensin en minäkään olsi saanut tulla, mutta äiti lopulta suostui päästämään, jos hankkiutuisin itse sinne. No, minähän hankkiuduin, vaikka tallille on 8 km. Onneksi olin ottanut vaihtopaidan mukaan, tallilla meinaten olin hiestä märkä, kovaan vasta tuuleen polkeminen kun ei ole maailman kevein asia.
Vaihdoin sen päälleni ja sitten aloin siivota Doran karsinaa. Siinä olikin hommaa. Siivoamisessa kesti ainakin 20 min. Siivoamisen jälkeen puhdistin vielä kaikki astiat ja sitten lähdin hakemaan Doraa.
Dora tuli vastaan laitumen portille, kai sekin halusi pois kylmästä viimasta, ja sehän minulle sopi. Napsautin riimun kiinni ja lähdin nopeasti taluttamaan Doraa tallille.
Tallissa otin siltä loimen pois, joka sillä oli ollut. Sitten hain harjat ja aloin pitkin vedoin puhdistamaan Kullannupun karvaa. Puhdistin kaviot ja hain varusteet sille. Asettelin satulan huolellisesti Doran selkään omalle paikalleen, suitset myös, päähän tietysti X ). KUn kaikki oli valmista, lähdin viemään Doraa maneesiin.
Siellä hyppäsin Doran selkään ja aloitin alkuverryttelyt. KUn olin n. 15 min. mennyt alkukäyntejäp äätin tänään harjoitella kouluratsastusta ja peräänantoa, lähinnä laukassa ( = .
Ratsastin tunnin, ja sitten lähdimme tallille.
Tallilla otin Doralta varusteet pois, harjasin sen kunnolla ja loimitin. Puhdistaessni kavioita, huomasin, että vasemman takajalan kenkä "heilui". En löytänyt, sillä hetkellä, ketään tallista jolle ilmoittaa, joten voisitko Katja vilkaista sitä?
Annoin Doralle palkkioksi pari heponamua ja sitten aloin puhdistamaan varusteita. Se kävi silmän räpäyksessä. Annoin Doralle vielä pari suukkoa ennen kuin lähdin.
- Dora ja Suvi -
Juu, hyvä kun huomasit, Dora on nyt kengitetty uudestaan (vuoltu & laitettu pari uutta kenkää, ei vielä hokkeja).
9.11Kävin tänään tallilla ja hoidin Doraa. Harjasin, siivosin karsinan...jne... Ratsastin sillä yhden tunnin ilman satulaa, enkä tippunut kertaakaan =) !!
-Suvi&Dora-
7.11.03 Moi!
Tulin tänään tallille kaverini Miinan kanssa heti koulun jälkeen. Menimme ensiksi talliin ja siivosimme Kullannupun karsinan. Sen jälkeen menimme laitumelle hakemaan Doraa. Se tuli meitä vastaan, ja kun huomasi, että sillä on toinenkin "vieras", alkoi Dora nostelemaan jalkojaan korkeammalle ja laittoi päänsä sirosti kaarelle = ) (Se oli tosi söötti...). Kun se huomasi, ettei Miina olekaan mikään "ihmeellinen" se hörähti tervehdyksen ja tuli normaalisti luokseni ja pysähtyi viereeni. Olin juuri ottamassa sen riimusta kiinni, mutta viime hetkellä Dora huomasi avoimen portin, ja suhahti siitä ulos. Jäimme hämmästyneinä paikoillemme, mutta yhtäkkiä tajusimme, että heppa piti saada kiinni.
Kun käännyimme, emme nähneet Doraa missään. Olin jo ihan paniikissa, mutta Miina sanoi: " Hei Suvi, no panic! Se on varmaan vaan tallissa. Mennään!" Lähdimme sitten juosten talliin ja kun me saavuimme tallin ovelle ja kurkkasimme sisään, meitä odotti kauhea näky: Tyhjä talli!!!! Kävin katsomassa (Miina lähti ulos etsimään) vielä kaikista karsinoista ja kun viimeisen karsinan kohdalla käännyin ovea kohti, olin törmätä siihen: karvaiseen karkuriin!!!! Se säikähti minua kun huusin Iiik! ja minä sitä! Saamaan aikaan Miina huusi ulkoa, että "miksi Suvi huud...." Lause jäi kesken kun hän näki Doran: "Ai sä löysitkin Doran! Missä se oli?" "Se oli mun takanani," sanoin, ja tartuin karkurin riimun ja talutin sen, sen omaan boksiin. Miina näytti vähintäänikin kysymysmerkiltä, joten selitin Miinalle jutun kun harjasimme Doraa. Päädyimme siihen tulokseen, että kun tarkastin karsinoita, se hiippaili ulkoa taakseni.
Harjailimme Doraa aika kauan ja niin hyvin kun osasimme. Lopputulos olikin sitten yhtä kiiltoa ja säihkettä, täytyy myöntää, vaikka itse sanonkin X )!! Laitoimme Doralle varusteet päälle ja suuntasimme kohti maneesia, koska ulkona vähän tihutti vettä.
Ratsastin itse ensin alkukäynnit ja sitten pyysin Miinan kiipeämään selkään. Dora vähän hämmästyi kun vieras ihminen meni selkään, mutta hetken päästä se oli jo tottunut Miinan kokeneeseen otteesseen. Minä olin ajatellut, että ottaisimme Miinan kanssa ratsastusleikkikisoja. Sillä aikaa kun Miina ratsasti, tein tehtäväradan. Kerroin sen Miinalle ja otin kännykän sekuntikellon esiin. Annoin ratsukolle lähtömerkin ja aloin ottaa aikaa.
Miinan jälkeen minä vuorostani kipusin satulaan, ja ratsastin myös radan.
Meillä oli tosi hauskaa. Eihän me lennettykkään satulasta kahta kertaa enempää X ), mutta nekin oli radan vikoja...... = )
Kun olimme monien hauskojen kisojen jälkeen menossa talliin, huomasimme, että kello oli jo paljon, mutta kyllä me vielä vähän aikaa ehdimme olla. Tallissa otimme varusteet pois ja loimitimme Doran. Kun taputtelimme ja hoivailimme Doraa, kerroin Miinalle, että osallistun 31 päivä pidettäviin esteratsastuskilpailuihin. Kysyin haluaisiko Miina alkaa kanssani "valmentamaan" Doraa ja minua niihin, hän kun oli kokeneempi. Hän vastasi että TOTTAKAI!!!! Annoimme Doralle pari porkkanaa ja lähdimme kotiin.
-Suvi&Dora + Miina-
5.11. Kävin tänään katsomassa / hoitamassa Doraa.
Harjasin ym. "hoivailin, juoksutin, siivosin karsinan... Kaikki meni hyvin ja minulla, ja luultavasti Dorallakin, oli kivaa! Se ei tänään muuten halunnut leikkiä sitä takaa-ajo leikkiä, ehkä sen mielestä oli tylsää (pah) ottaa minua kiinni... :)
4.11.2003 MOIKKA! Olin tänäänkin vielä vähän kipeä, mutta tulin tallille. Vähän väliä tuli sadekuuroja, joten en ollut varma ratsastanko ollenkaan. Menin ensin talliin siivoamaan sen karsinan ja sitten menin hakemaan Doran.
Kun saavuin Kullannupun laitumen portille, otin riimunnarun ja avasin portin (Suljin tietysti perässäni). Dora hirnahti ja juoksi minua vastaan. Se kuitenkin pysähtyi n. metrin päähän minusta. No, tietenkin luottavaisin mielin lähdin kävelemään sitä kohti, mutta juuri kun olin ottamassa sen riimusta kiinni, Dora väisti. En epäillyt vielä mitään. Otin taas pari askelta sitä kohti ja ..... Se väisti taas X ) !! "Ahaa, tämä on uusi leikki..." ajattelin ja otin yhä nopeampia askelia, mutta aina viime tingassa hassuli väisti. Lopulta juoksin ja Dorakin laukkasi välillä. Se näytti nauravan minulle, aina kun se pääsi karkuun. Mutta kyllä minullakin oli hauskaa! Sitten päätin kokeilla osan vaihtoa. Kaivoin taskustani porkkanan ja aloin houkutella Doraa luokseni. Se kiinnostui heti ja alkoi ravata luokseni. Kun se vähän ennen minua siirtyi käyntiin, ja oli juuri ottamassa porkkanaa, juoksin kauemmas. Dora jäi seisomaan aluksi paikoilleen hämmentyneenä, mutta lähti lopulta tulemaan minua kohti, ja taas minä väistin. Lopulta kuitenkin annoin sen tulla syömään ansaitsemansa porkkanan ja minä napsautin riimunnarun kiinni. Lähdin taluttamaan sitä talliin.
Vein Doran sen karsinaan, joka oli puhdas. Hain harjat ja aloin harjaamaan sitä. Harsin sen kiiltäväksi ja puhdistin kaviot. Sitten hain letityskummareita ja aloin letittää sen harjaa. Häntään tein ranskalaisenletin ja harjaan tein "verkon", joka kylläkin epäonnistui. Ulkona ei satanut, joten ajattelin ensin juoksuttaa Doraa ja sitten lähteä pikkuiselle maastokävelyretkelle, ilman satulaa.
Saavuin tallille "maastokävelyretkeltäni" n. 30 min. lähtöni jälkeen. Olin juoksuttanut Doraa sitä ennen n. 15 minuutti. Vein Doran talliin ja harjasin sen hyvin. Sen jälkeen taputtelin ja juttelin sen kanssa vielä vähän aikaa. Lopulta minun oli pakko lähteä kotiin, lukemaan typeriin englanninkokeisiin.
Terveisin: Suvi ja Kullannuppu
Hyvin hoidettu, ihanaa kun käyt näin usein :D Dorakin tykkää kun joku oikein kunnolla uhraa siihen aikaansa. Sitten vain niitä kisoja.. ;> 3.11.03 Tulin tänääkin katsomaan Doraa, vaikka olin vähän kipeä (Olin eilenkin hoitamassa Doraa, mutten ehtinyt kirjoittaa, silloin vain harjailin ym.). Menin ensin tervehtimään Doraa laitumelle. Taputtelin ja kuiskuttelin Doralle hetken ja sitten lähdin talliin jättäen Doran vielä laitumelle.
Ah, koko päivä aikaa, ajattelin kun menin talliin.
Doran karsinaa ei onneksi oltu vielä siivottu, olin meinaan päättänyt tänään tehdä suursiivouksen. Aloitin sen karsinasta. Puhdistin lattian putipuhtaaksi puruista ja pesin seinät. Innostuin pesemään myös lattian. Sitten puhdistin ruoka-astiat. Sen jälkeen hain ämpärillisen lämmintä vettä, pesusienen, pyyhkeen ja satulasaippuan ja aloin irrotella ensimmäiseksi satulan osia toisistaan. Kun kaikki oli irrotettu toisistaan aloin saippuoimaan ja sen jälkeen kuivasin osat. Satulahuovan ja vyön harjasin puhtaaksi ja sitten alkoi kokoaminen. Siinä ei kulunut kauaa ja sitten olikin jo suitsien vuoro.
Kun kaikki osat olivat valmiit, päätin koota suitset silmät kiinni. Siitä kyllä minulla oli kokemusta aika paljon, olinpa jopa voittanut "silmät kiinni, suitset kokoon!"-kisan tänä syksynä hevoskerhossa. Kokoaminen kesti n. 10 minuuttia, minkä jälkeen tarkastin, että kaikki oli varmasti oikeilla "paikoillaan".
Lopuksi putsasin myös muut varusteet loimet ym.
Yht'äkkiä huomasin, että minun pitäisi pian mennä jo ratsastamaan, koska pian alkaisi tulla pimeä. Lähdin hakemaan Doraa.
Kävelin reippaasti laitumille päin, kamera mukanani, minulla ei ollut vielä yhtään kuvaa Dorasta, koska olin aikasemmin aina unohtanut ottaa. Kun lähestyin aitauksia, Dora tuli hirnuen portille vastaan. Kaivoin taskustani yhden porkkanan ja syötin sen Doralle ja Hän rouskutti sitä tyytyväisenä. Napsasin valokuvan siitä. Olen tunnetusti surkea válokuvaaja, mutta toivottavasiti edes yksi Dorasta ottamani kuva onnistuisi. Otin riimunnarun ja Doran kiinni ja talutin Doran talliin.
Mutta..... Olin unohtanut viedä puhtaita puruja sen boksiin, joten sidoin Kullannuppuni käytävälle ja menin niitä hakemaan. No, lappasin kasinan "täyteen" puruja ja laitoin Doran sinne. Se ei tietenkään voinut vastustaa kiusausta, vaan pyöräytti karsinan nurkkaan öyryävän kasan lantakikkareita..... No, siivoan karsinan vielä uudelleen, päätin, mutta sitä ennen ratsastan. Hain harjat ja aloin työn. Kullannuppuni oli aika tomuinen. ALkoi minuakin ihan yskittää..... =) Harjasin Doran kunnolla ja suitsin & satuloin sen. Ja pian olimmekin jo ulkona. Aion tänään mennä maastoon, koska olin eilen ollut ratsastustunnilla ja olimme menneet kouluratsastusta, joten tänään nyt huvitti tehdä jotain muuta. Kävelimme ja ravasimme ja lopulta menimme laukkaa. Tuli juuri sopiva suora irrotella, joten miksikäs ei
. Me molemmat nautimme laukkaamisesta varmaan yhtä paljon. Suoran lopussa Doraa täytyi vähän toppuutella, että tuo äskeinen riitti tälle päivälle. Kävelimme, ja nautimme ulkoilmasta, koko paluumatkan tallille. Siellä riisuin Doran varusteista ja harjasin sen. Nuppuseni oli sen verran hikinen, että hain sille loimen. Annoin sille kiitokseksi porkkanan ja silittelin sitä ja juttelin sille vielä ainakin vartin, kunnes talliin tuli eläintenhoitajia, jotka taluttivat muut hepot sisään, ja alkoivat ruokkimaan niitä. Minä kysyin voinko ruokkia Doran ja sain myöntävän vastauksen. Dora oli kiltti kun annoin hänelle ruusn, ei rynninyt päälleni vaan odotti rauhassa. Ihana hevonen. Otin siitä vielä vähän kuvia, kunnes filmi oli täynnä (Miten se nyt näin nopeesti meni.....). Hyvästelin Doran ja lähdin kotiin.
- Suvi ja Dora-
28.10. Tulin tallille koulun jälkeen, josta tulin suoraan. Menin ensimmäiseksi laiyumelle tervehtimään Doraa, minulla oli ollut ikävä sitä, ja vaikutti siltä, että möys sillä oli ollut minua. Taluttaessa huomasin sen ehkä vähän arastavan takajalkaansa. Päätin katsoa tallissa, onko kaviossa jotain vikaa.
Vein Doran talliin sen omaan karsinaan ja harjasin sitä kauan. Otin myös tietenkin kaviot. Vasemmassa takasessa oli kivi juuttunut, mutta sain sen onneksi omin avuin irti ja kun talutin Doraa, kaikki näkyi olevan kunnossa, se ei enää arastellut. Harjauksen jälkeen laitoin DOralle varusteet ja läksin kentälle, jossa oli esterata n. 60 cm. laitettuna, joten päätin tänään hyppiä esteuiä. Lämmittelin Doran hyvin.Menin käyntiä ja ravia kopuksi laukkaa, eri askellajeissa voltteja ja taivutuksia, pysähdyksiä ym. Aloitin hyppimisen yksittäiseltä esteeltä ja lisäsin niiden määrää. Lopulta hyppäsin koko 8 esteisen radan. Se meni aika hyvin, paremmin kun osasin odottaa.
En kuitenkaan viitsinyt koko ajan kentällä olla vaan otin satulan pois ja lähdin käyntimaastoon, jossa suoritin loppukäynnit. Menimme tuttua metsätietä pitkin, kunnes jonkun matkan päästä vastaan tuli perhe, joka oli "piknikillä" ( Syystalvella???) Perheessä oli kaksi pientä poikaa, jotka tulivat innostuneina silittämään Doraa kun pysäytin sen heidän eteen. DOra vähän luimi aluksi, mutta laittoi korvat höröön varsin nopeasti. Poikien äiti kysyi saisiko pojat vähän ratsastaa, he olivat kuulemma tosi innokkaita hevosmiehiä X' ) ja ovat olleet joskus vuosi sitten Särkännniemessä ponien selässä, ja päiväkodin kanssa hevostilalla * hohhoijakkaa...*. Annoin lopulta luvan ja nostin toisen pojan eteeni. Menimme käyntiä ympyrää ja sitten oli toisen pojan vuoro mennä toiseen suuntaan. Poikien äiti ja pojat itse kiittivät ja jatkoivat matkaa, kuten myös minä.
Tallilla riisuin Doralta varusteet ja hoidin sen hyvin. Laitoin sen viereiseen boksiin siksi aikaa, kun siivosin Doran karsinan ja pesin ruoka-astiat. Sitten annoin Doralle heinät ja aloin huoltaa varusteita. Siinä hurahti ½ tuntia, ja sen jälkeen vielä juttelin ja rapsuttelin Doraa lähes iltaruokintaan asti.
- Suvi ja Dora-
Hoidat hyvin :) Pilvilaaksoon harvemmin eksyy ketään retkelle, mutta onhan sekin ihan mahdollista.. Tai sitten kävit laakson ulkopuolella ;) Kuitenkin hyvä kun tarkastit heti tuon kavion omatoimisesti ^.^
18.10.03 Kävin eilen pikavisiitillä katsomassa/ hoitamassa Doraa. Otin kaverini Miinan mukaan. Kun tulimme Dora hirnahti tervehdyksensä. Otimme sen laitumelta ja veimme talliin. Karsinat olivat jo siivottu. Harjasimme Doraa n. ½ h. ja taluttelimme noin kolme varttia. Tammuskalla oli virtaa!!!! Siellä me sitten välissä roikuttiin riimunnarussa kiinni "henkihieverissä" pitkin kenttää, kun Dora laukkasi, tulihan sieltä pari pukkiakin, = )! Taluttamisen jälkeen jätimme sen talliin. Kaverinikin tykkäsi Dorasta, vaikka Dora alussa luimikin sille, ja halusi tulla joku kerta uudestaan kanssani.
Terveisin: Suvi, Dora + Miina
P.S. En pääse viikkoon hoitelemaan Doraa, kun lähdemme syyslomaksi Teneriffalle!
ti 7.10 Tulin tallille taas kerran suoraan koulusta. Menin suoraan katsomaan Doraa, laitumelle. Kun Dora näki minut, se hirnahti niin, että minua alkoi itkettää. Hyväilin sitä, ja pyysin anteeksi kun en ollut käynyt vähään aikaan, mutta lohdutin, että tänään olisin hänen kanssaann koko päivän. Jätin Doran laitumelle kun menin "tarkastamaan" tallin. Doran karsinnaa ei vielä oltu siivottu, ja varusteetkin olivat puhdistuksen tarpeessa. Päätin ensin puhdistaa varusteet. Ja kun kerran olin luvannut Doralle olla koko päivän sen kanssa, niin raahasin kaikki Doran varusteet laitumen keskelle. Samaten kaivoin laukustani saippuan ja tallista hain ämpärillisen lämmintä vettä ja kaksi tuolia, johon toiseen ripustaisin pestyt osat. Kaikki muutkin hepat tulivat katsomaan kun hinkkasin Doran satulaa. Kerroin hepoille koulusta. Ne olivat kovin ihmettelevän näköisiä kun kerroin heille geometriasta ja kaulaliinan kutomisesta. x ) Kun olin varusteet puhdistanut, raahasin kaikki varusteet taas talliin. Nyt oli boxin siivouksen aika. Lupaukseni pitäen, hain Doran ja kiinnitin sen käytävälle. Kun kerran siivoukset alkuun pääsin, päätin tehdä oikean suursiivouksen. Dora kurkki boxin oven yli uteliaana kun heittelin hänen kakkakikkareitansa nopeasti kärryihin. Kun kärry oli typötyhjä, pesin lattian ja seinät vedellä. Dora näytti torkkuvan. Ajattelin vähän kostettaa sen turpaa vedellä, mutta juuri kun olin laittamassa rätin turvan päälle, Dora siirtyi ( ei tainnut nukkua, ei) ja märkä rätti tippui purukärryihin, joissa onneksi oli puhdasta purua. Päätin antaa karsinan kuivua, joten nyt olisi hyvä aika harjata ja ratsastaa. Harjasinkin Doraa hyvän tovin ennenkuin menin hekemaan suitsia ja satulaa. Tosin ne kiiltelivät niin puhtaina, että en minä niitä voinut ottaa. Päätin ratsastaa ilman satulaa ja riimun kanssa. Se menikin ihan hyvin. Ratsastin n. 30 min. ja juoksutin myös vähän aikaa. Lopulta oli "metsäkävelyn" vuoro. Sielläkin kaikki meni hyvin. Dora on niiiiiin iiiiii-huna!!!!! Tallilla harjasin ym. hoidin Doran, kärräsin karsinan täyteen puhdasta purua ja annoin Doralle pari porkkanaa. Istuin Doran karsinaan sen kanssa ja ei aikaakaan kun nukahdin. Heräsin vasta kun kännykkäni soi n. tunnin päästä, kun äiti soitti, että missäs sitä luuhataan. on jo myöhä. Hyvästelin Doran ja lähdin kotiin, iloisena, mutta haikein mielin. ( Äidille: Miks näin aikaisin jo???!!! Äiti: NO KELLO ON JO YLI KAHDEKSAN!!! Äidille: Joo, joo, oikei...)
Kiva että muistit taas Doran :) Sitten vain etsimään kisoja ja treenaamaan niihin. (katsos muuten erikoismaininnat sivu ;>)
24.9.
Tulin tallille heti koulun jälkeen. Doran karsina oli jo siivottu, joten sitä ei minun ei tarvinnut tehdä.
Pesin Doran ruoka-astiat, ja sitten lähdin hakemaan Doraa laitumelta. Toin sen karsinaan, harjasin sen hyvin, sitten lähdin ratsastamaan maastoon. Ravailin, laukkailin ja kävelin melkein kaksi tuntia, kunnes alkoi, jo kaiken kiireen lisäksi, tulla kiire kotiin. Hoidin Doran ratsastuksen jälkeen ja sitten lähdin kotiin. En ehtinyt kunnolla, siis ajankanssa, hoitaa Doraa, mutta lupasin Älä lähde!-hirnahdusten säestämänä, että tulen tällä viikolla vielä ns. pitkälle käynnille.
Dora oli tänään hyvällä tuulella, vaikka minä olinkin kiireissäni hermostunut.
Terveisin:Susu & Dora
17.9.
Ahh....." Pitkästä aikaa! " sanoin Doralle kun menin hakemaan sitä laitsalta. Samalla kun kävelin tallille selitin miksi en ole päässyt vähään aikaan. Koulukiireita; typeriä esitelmiä, läksyjä, retkiä...... Tänään tulin tallille jo aamulla, koska "koulusta oli vapaapäivä". Kun tulin talliin huomasin, että Doran karsinaa ei ollut vielä siivottu, joten laitoin Doran käytävälle siksi aikaa kun siivosin sen. Sen jälkeen aloin harjaamaan Doraa. Otin kotoa mukaani Doralle ostamani uuden harjan. Se on oikein pehmeä, ja Dora tykkäsi siitä. Onneksi. ( Äitini meinaten jankuttaa rahojen käytöstä...) Ostin sille myös uuden riimun, se oli hyvänkokoinen ja sopi Doralle.
Kun olin harjannut Doran hyvin, suitsin sen, mutta en laittanut satulaa. Ajattelin ratsastaa kentällä ja myöskin maastossa. Mietin miten pääsisin selkään. Aluksi kokeilin tiikerinloikkia, mutta Dora hermostui. Sitten älläsin mennä aidan päällä seisomaan, ja hypätä siitä selkään. Dora katsoi minua, kuin kysyen, että: "Hei mihin satula jäi?!" Naurahdin ja sanoin, että valjashuoneeseen, valjashuoneeseen. Käyntiosuus meni ihan hyvin, mutta kun lähdettiin raviin, pompein Doran selässä kun kenguru. Siirryin taas käyntiin ja pyysin anteeksi. Harjoittelin ravia, ja lopulta, se tuntui jopa helpolta. Olinhan minä mennyt ennenkin ilman satulaa, mutta siitä on aikaa vaikka kuinka paljon. KUn olin ravannut onnistuneesti parikierrosta, nostin laukan. Se oli tosi kivaa!! Kokeilin ratsastaa perusmerkin, ja selvisinin siitä mielestäni aika loistavasti. KUn olin ratsastanut n. 40 min. päätin lähteä maastoon. Maastossa putosin kerran, kun Droa säikähti sienestäjää. Onneksi Dora odotti minua vierelläni, eikä lähtenyt livohkaan. Hyppäsin suuren kiven päältä selkään. Saavuin tallille n. 30 min. rauhallisen ratsastukseksen metsässä.
Tallilla harjasin Doran hyvin, tarkastin sen jalat, ja annoin kiitokseksi sille omenan viipaleen. Vein Doran laitumelle takaisin. Menin vielä talliin, ja puhdistin sen kaikki varusteet, ruokakupit ja karsinan vielä uudestaan. Sitten menin sanomaan Doralle hyvästiti, mutta lupasin tulla viemään illemmalle sen sisälle.
Niin tulinkin. Ajattelin laittaa Doran karsinaan sen rehut, mutta ne olikin jo laitettu. Menin suoraan laitumelle. Siellä oli muitakin viemässä hevosia. Tervehdin heitä, ja sitten menin DOran luo. Se hirnahti tullessani, ja alkoi hinkkaamaan päätään selkääni. Kun se oli lopettanut, kiinnitin riimunnarun ja lähdin viemään sitä talliin. Laitoin sen omaan boxiinsa ja taputtelin sitä aikani, kunnes huomasin olevani myöhässä, ruualta. Sanoin Doralle hyvästiti, taas, ja sitten lähdin kotiin. Kiitos Doralle kivasta päivästä!
10.9
Tulin hoitamaan Doraa kunnolla pitkästä aikaa. Saavuin tallille heti koulun jälkeen. Äitini lässyttää läksyistä joten päätin tällä kertaa totella ja teinkin ne tallilla. Menin Doran laitumelle muoviämpärin kanssa, jolloin kaikki Doran kaverit ja HÄN itse tulivat innostuneena katsomaan oliko ämpärissä kenties kauroja. No eipä ollut. Pettyneenä ne lähtivät pian pois, paitsi Dora. Istahdin ämpärille ja aloin tekemään ymlt-läksyjäni. Dora laittoi hetken päästä turpansa olkapäälleni ja alkoi lepuuttaa sitä siinä. Painoa oli sen verran että tuiskahdin nenälleni, suoraan lantakasaan ( = (Onneksi kuitenkin koulukirjat säästyivät, mitäköhän ope olisi sanonut lannalle haisevasta kirjasta joka oli ruskea??!!). No, päätin lopettaa läksyjen teon siihen, viis äidistä ja läksyistä! Kiinnitin riimunnarun ja lähdin ämpärin ja koulukirjan kanssa taluttamaan Doraa talliin. Sen karsina oli jo siivottu. Harjasin sitä kauan,sen jälkeen kun olin puhdistanut itseni, niin kauan että käteeni tuli rakko. Sitten hain sen satulan ja suitset ja aloin laittaa niitä Doran päällä. Kun me molemmat olivat valmiita vein sen pihalle. Siellä nousin selkään ja lähdin tuttua polkua metsään päin. Ravasin ja laukkasin. Kotimatkalla Dora säikähti lintua ja minä tipuin selästä, kovassa, kovassa laukassa. Miinuun ei sattunut, mutta miten Dora? Se jatkoi laukkaansa tallia kohti. Lähdin hölkkäämään tallia kohti, pelkäsin Doralle tapahtuneen jotain. Toivoin sydämeni pohjasta että se olisi tallilla.
Niinhän se olikin, onneksi. Dora oli híkinen ja sillä oli pieni haava takajalassa, mutta onneksi se ei ollut edes syvä. Pienen jäähdyttelyn jälkeen, vein sen talliin, harjasin sen, puhdistin ja sidoin haavan. Minulla oli vielä tunti aikaa olla tallillla joten ajattelin puhdistaa sen varusteet. Etsin laukustani saippuan ja aloin hinkata satulaa. Siinä aika mukavasti vierähtikin. Tuli kotiin lähdön aika. En viitsinyt viedä Doraa laitumelle joten jätin sen talliin ja annoin sille heinää. Sanoin Doralle hyvästit, sitten mukava päivä olikin jo pulkassa.
Haava ei onneksi ole syvä, hoidit sen hyvin. Eipä sille kummempaa tarvitse tehdä, se umpeutuu aikanaan itsestään, eikä näytä Dorakaan haittaavan :)
8.9
En ehtinyt käydä viikonloppuna katsomassa Doraa, koska lähdimme perheeni kanssa pienimuotoiselle lomalle *tuli ikävä*. Tänäänkin (Se muuten hirnahti kun näki minut!!!*!!!) oli koulussa pitkä päivä, joten en ehtinyt muuta kun harjata Doran ja ratsastaa n. ½ h. + taluttaa metsässä kans n. ½ h. (siivosin kyllä karsinan....) Dora oli muuten mahtava ratsastaa.
Tulen taas pian käymään.
Terveisin: Suvi
5.9
Tulin tallille heti koulun jälkeen. Menin ensin talliin vaikka Dora oli laitumella, kävin tarkistamassa oliko sen karsina siivottu. Ei ollut, joten aloitin siivoamisen. Kun olin sen tehnyt aloin pesemään myös ruoka- ja juoma-astioita, koska ne olivat tosiaankin puhdistuksen tarpeessa. Kun olin yhteensä n. ½ h. hyörinyt karsinasssa, lähdin laitumille päin. Kun tulin laitumen portille, missä Dora oli, se tuli pyytämättä luokseni. Vien sen boxiinsa ja hain harjat. Dora ei enää luimistellut. Juttelin sille taas kaikenmoista, kun harjasin sitä. Puolentunnin päästä astuin taaksepäin ihailemaan tulosta; karva kiilsi kirkkaasti ja Dorakin näytti tyytyväiseltä. Laitoin suitset sille, mutta otin riimunnarun mukaan. Otin rimunnarun, kiinnitin sen ja lähdin ulos, napaten mukaani juoksutusliinan. Suuntasin kentälle. Talutin heppaa parikierrosta, ennen kuin kiinitin liinan kuolaimiin. Kävelytin vielä parikierrosta ennen kuin pyysin ravin. Dora ei ensin meinannut lähteä, mutta lopulta se luovutti ja lähti hitaaseen raviin. N. 5 min. päästä vaihdoin suuntaa. Tällä kertaa pyysin siltä laukan. Se nostikin nätin ja rauhallisen laukan. Vaihdoin useaan otteeseen suuntaa. Kun olin juoksuttanut sitä n. puolituntia ajattelin että nyt olisi loppukäyntien aika. Sen päätin tehdä maastossa, vaihdoin sille riimun. Lähdin polkua pitkin metsään päin. Kun olimme kävelleet n. 10 min. kaunista metsää, jossa polku kiemurteli, päätin kääntyä takaisin. Dora näytti tykkäävän matkasta. Saavuimme tallille liian pian. Vein sen karsinaan ja harjasin sen vielä kerran. Päätin ratsastaa sillä huomenna. Annoin Doralle porkkanan ja vein sen takaisin laitumelle. TÄllä kertaa se ei suostunut lähteä ollenkaan portilta. Hätyyttelin sitä, ja lopulta sain laitettua portin kiinni. Taputin sitä vielä kerran ja sitten lähdin kotiin. Dora hirnahti vaativasti kun kävelin pois sen luota. Tänään oli mahtava päivä Doran kanssa ja uskon että meillä molemmilla oli hauskaa!
4.9.03
Niin, tänään siis menin hoitamaan Doraa ensimmäista kertaa. Jännitti.
Saavuin iltäpäivällä tallin pihaan, se oli siisti. Hepat oli laitumella, mutta kävin silti katsomassa. millainen talli on: Se oli mukava: tavarat olivat siististi omilla paikoillaan (luultavasti...) ja talli oli siisti. "Tutkin" satulahuoneen ja etsin Doran boxin. Se oli jo siivottu. No, mitäpäs tässä enää odotellaan, ajattelin ja lähdin laitumille päin. Menin Doran aitauksen portille ja huusin sitä. Ei minkäänlaista reaktiota havaittavissa. No, eikun aitaukseen vain. Dora kavereineen oli laitumen keskellä. Kävelin rauhallisesti niitä kohti vaikka jännitti aika paljon..... No, Dora luimisteli kun kiinnitin riimunnarun riimuun. Sitä ei kai huvittanut lähteä kamujen luota pois kesken kaiken. Talutin Doran sen karsinaan ja hain harjat. Kun tulin takaisin sama luimistelu jatkui, mutta en välittänyt. Laitoin kumisuan toiseen käteen ja pölärin toiseen. Aloin harjata voimakkain vedoin ja puhelin samalla Doralle kaikenlaista; kerroin koulusta, läksyistä, hevosista, puhuin kesälomasta
(taisin kertoa pari satuakin ( =...) ja kaikkea muutakin, mitä päähän pälkähti ja kun vilkaisin sen korvia, ne heiluivat edestakas, se kuunteli! Kun tulin boxista ulos vaihtamaan harjaa (harjakori karsinan ulkopuolella) sain tallissa olijoilta osakseni huvittuneita katseita.Harjasin Doraa melkein puolituntia ennen kuin lopetin. Annoin ihanalle hoitsulleni pari porkkanan palaa ja sitten vein sen takaisin laitumelle. Dora löntysti vähän matkaa eteenpäin, sitten se kääntyi katsomaan taaksepäin; "Etkö tuukkaan mukaan?" Naurahdin, sanoin Doralle näkemiin ja lähdin kotiin päin. Kiva päivä oli tänään Doran kanssa, siinä vasta ihana heppa!!
© Marianne J.
