Hei! Olen K.T Lokus eli tuttujen kesken vain Lokus. Olen erittäin hurmaava suomenpienhevosori. Olen mielestäni ja monen muunkin mielestä hyvä kuntoinen herra joten en tykkää vain tarhassa makoilemisesta vaan aina pitää olla toimintaan. Tykkään vaikeista tehtävistä ja rakasta hyppäämistä, sen takia olenkin kenttähevonen, ja hyvä sellainen. Olen ns. yhden ihmisen hevonen, enkä pidä jos minua hoitaa monta ihmistä yhtäaikaa, vaan se kaksi on se minun raja.

Harjaus talvikarvan lähtemisaikaan on niitä suurempia nautintoja. Olen hoitaessa ihan kiltti, enkä nyt pahemmin ole niin paha, kuin yleensä oreista luullaan. Yleensä tapoihini kuuluu takinhelmasta repiminen, mutta sekin on vain sellaista lapsellista touhuani. Ja yleensä kerjään vain herkkujani. Kaviot annan putsata ihan hyvin, enkä ainakaan omasta mielestäni koskaan nojaa ihmiseen ainakaan liikaa, vain omalla painollani. :D En välitä loimista tai vilteistä mitään, joten niitä saa alittaa päälleni, mutta tarhassa ollessani kyllä yritän ne repiä pois päältäni. Myös pintelit saa laittaa jalkaani, kuten suojatkin. Satulan anna laittaa selkääni, eihän siitä vaivaa ole ja ratsastushan on mukavaa. Satulavyöstä en pidä, joten saatan vähän pullistella sitä kiristäessä. Suitset annan laittaa päähän, ja kuolaimetkin otan vain jos ne ovat sopivan lämpimät. Pesupaikalla tykkään olla enemmän kuin paljon. Tykkään paljon vedestä etenkin jos pestään kesäaikaan letkulla. Tykkään myös käydä välillä ihan järvessä uimassa.

Nyt on sitten herrastusteni vuoro. Ratsastettaessa olen mitä kaunein näky. Menen kaula kaarella, pitkin ja lennokkain askelin uraa pitkin, ja välillä käännyn voltille.
Kouluratsastuksessa minusta saa sen oikean otteen ja menenkin todella kauniisti, kun taas esteillä olen vähän vallattomampi ja menen oman pään mukaani. Koulua menen vaativaa B, eikä sekään ole mielestäni vielä mitään, kaikkihan sellaista tasoa menevät. Tylsistyn helposti, joten tarvitsen ratsastettaessa koko ajan jotain uutta ja kivaa tehtävää, etenkin jos mennään koulua. Maastossa tykkään olla. Siellä saa rentoutua ja nauttia. Nopeista laukkapyrähdyksistä pidän, niissä saa irrotella ja vetää parit pukitkin, eikä ratsastaja huomaa. Etenkin jos maastossa on vielä jotain esteitä, se tietysti korostaa vielä hauskuutta.

Kisoissa rakastan olla. Olen kisoihin saavuttaessa vähän pelokas ja arvaamaton, sillä uudet paikat vähän pelottavat minua. Mutta ei anneta sen häiritä, koska rauhoitun kyllä viimeistään kun selkääni tulee ihminen. Radalla rauhoitun täysin ja olen oma rauhallinen itseni. Yritän tietysti radalla parhaani ja onnistunkin siinä usein. Onhan minut palkittu monta kertaa. Näyttelyt ovat tietty lempialaani, olenhan niin komea ja vastustamaton.

Tarhassa viihdyn niin yksin kuin muidenkin lajitovereitteni seurassa. En tietenkään halua olla likainen, joten en usein käy piehtaroimaan, ja jos käyn sekin on tietysti puhtain kohta. Tykkään irrotella laitumella kavereitteni kanssa. Olen laumassa aikamoinen pomottelija ja yleensä olenkin se pomo. Ja näytän kyllä, jos joku yrittää alkaa uhittelemaan.

Kuljetusauto on sitten oikea hirviö. Sinne en helpolla mene, en vaikka kauralla houkutettaisiin. Inhoan ahtaita paikkoja, joten myös kuljetusauto kuuluu inhottaviin asioihin. Vaikka tykkään kisata ja tiedän minne mennään, en silti haluisi mennä tuonne ahtaaseen koppiin. Joten lastaamiseen kannattaa varautua ja varaa paljon aikaa. Menen koppiin helpomin, jos joku tuttu kaveri menee ensin ja näyttää mallia. Ja jos saan vielä heinäverkon itselleni niin sitten itse matka sujuu hyvin. Mutta pitkiä matkoja en kestä autossa seistä, vaan alan kuopimaan ja riehumaan mahdollisimman paljon, että pääsisin pois. Muuten matkaaminen onnistuu kanssani ihan hyvin.

© tiia, kiitos.