Heikki on yleisesti melko kiltti, tosin välillä löytyy sellaisia "pahoja päiviäkin". Toisaalta herra ei osaa olla liian vaikea ja hankalasti käsiteltävissä, vaan se miellyttää muita ihan vain miellyttämisen ilosta. Heikin pahat päivät käsittää aina pienet oikuttelut, kuten se, että tarhasta/laitumelta ei anna helposti kiinni, tai muuta tällaista pientä, näin toisena esimerkkinä mainitaan vaikkapa karsinan seinien kolistelu huomionpuutteessa. Yleensä ori kuitenkin viihtyy muiden seurassa, eikä voisi tehdä pahaa kärpäsellekään. Heikki on varsin uskalias, mutta kuitenkin siltä löytyy tarpeeksi itsesuojeluvaistoa, ettei se kuitenkaan lähde kiipeämään puuhun, mikäli mahdollista vain olisi. Ja vaikka Heikki kuulostaakin kiltiltä ja melko muiden perässä roikkuvalta hevoselta, sitä se ei kuitenkaan ole, sillä se pitää erityisesti huolen omasta edustaan. Ei se hyppäisi kaivoon, vaikka sanoisit, mutta raviradalla se saattaa tehdäkin kaiken mitä ohjastaja haluaa. Ja joskus vähän ylimääräistä ekstraa, mitä ohjastaja ei edes tiennyt hevosesta löytyvän.

Hoidettaessa herra käyttäytyy todella nätisti, ja siirtyy milloin vain niin sanot. Tosin valjastettaessa se saattaa hieman luimia, ja irvistellä, mutta mitään se ei silti oikeasti tee. Heikki on siis mukava hoidettava. Ori nauttii todella paljon pitkästä puunauksesta, ja eritoten kumisualla harjaamisesta, sillä ainakin talven jälkeen kun talvikarva varisee pois, se kutiaa. Heikki on tavallista herkempi hevonen kutiamaan, siksi sitä ei kannata harjailla kovinkaan hennoilla harjanvedoilla, tai se ärsyyntyy, ja rupeaa huiskimaan kuvitteellisia ötököitä pois. Oriilla kannattaa pitää riimu aina päässä, sillä se saattaa olla hankala ottaa kiinni karsinastaan. Se pyörii niin, että vähän kokemattomampi hoitaja saattaa pelästyä, ja olettaa hevosen potkaisevan piakkoin, mikäli menisi ollenkaan lähemmäs. Tämä kuitenkin on Heikille pelkkää pientä pilaa, jota se ei tuntemillensa tee.

Tarhassa Heikki viihtyy yksin, tai yhden ruunan kanssa. Oreja se ei haluaisi samaan tarhaan, sillä vaikka Heikki tulisi toimeen niiden kanssa, niillä on kuitenkin aina jotain Heikkiä vastaan, ja silloin syntyy kaaos. Ori on hieman kömpelö liikkeissään, joten se saattaa välillä kompastella tarhassa varsin useasti, ja ainakin silloin kun se ei huomaa pientä kuoppaa, tai mäkeä. Siksi Heikkiä valmennetaankin useasti maastossa (myös ihan maastossa-maastossa, eli siellä metsikössä, jotta se oppisi hallitsemaan jalkansa, ja jollei sitä, niin ainakin keskittymään jalkoihinsa hieman enemmän). Laitumelle Heikin voi laittaa muiden kanssa. Silloin kun on tarpeeksi tilaa, ei kahakoitakaan synny niin usein kuin voisi tarhassa syntyä. Yleensä Heikki pysyykin poissa näiden "isojen pomojen" tieltä.

Ajettaessa Heikki on todella helppo ohjata, mutta yleensä Heikki saattaa höslätä jotain omaansa. Se kääntelee päätään, eikä oikein keskity työhönsä, ja siitä johtuen kompastelee useasti, kun ei muista katsella jalkoihinsa. Yleensä kaikki muut hevoset ovat kiintoisampia kuin työ, mutta kun sellainen päivä, jolloin ollaan niin skarppina, sattuu kohdalle, mennään todella kovaa ja keskittyneesti. Joskus ori saattaa hieman tanssahdella, kun sitä ei huvittaisi pysyä paikoillaan. Heikki on sitä laatua hevosissa, että sen paikallaan pysyminen seisottaessa on todella kyseenalaista. Mikäli kuitenkin vain tahdonvoimaa riittää, niin ori seisoo paikoillaan kuin armeijan asento-komennon jälkeen. Tammat kiinnostavat Heikkiä tietysti, mutta yleensä se vain pitää korvat todellakin hörössä, ja jättää ne omaan arvoonsa.. jos se siis ei ole kiinnostunut niistä yleinen-hevonen -mielessä.

Heikin talutus on helppoa, mutta, kuten jo mainitsin, paikallaan seisominen hankalaa. Orilla on aina muuta tekemistä kuin seisoa paikoillaan, ja se muuttuukin varsin levottomaksi, mikäli et muista kokoajan sitä huomauttaa seisomisesta. Vaikka herra onkin todella kiltti, sillä kannattaa silti talutettaessa käyttää kuolaimia riimussa, tahi sitten vaikkapa kiertää ketjuriimunnarun ketjuosa suun kautta, tai turvan ali, niin pysyy ihan missä tilanteessa tahansa ori käsissä. Lastaus on myöskin helppoa, mikäli vain saat Heikin kävelemään lähellekään kuljetusvaunua. Sitä se hieman pelkää, samalla tavalla, kuin mielikuvitusmörköjä. Ja ne vasta pelottavia ovat. Kunhan saadaan ori lähelle kuljetusvaunua, kaikki sujuu kuin unelma.

Yleisesti ori on siis todella kiltti, joskus saattaa vähän höösätä jotain omaansa, mutta muuten kuuntelee hyvin hoitajaansa/ohjastajaa.

© PH, kiitos.